Maupertuis’ teetti’n muotokuvan on maalannut Robert Levrac-Tournières, joka oli ansioitunut muotokuvamaalari.

Muotokuva maan litistäjästä

Lapista paluun jälkeen Maupertuis maalautti itsestään muotokuvan, joka esittää hänet tieteen sankarina. Teoksen on maalannut Robert Levrac-Tournières (1667–1752), ja siitä on olemassa ainakin kolme kopiota: Baselissa, Berliinissä ja Saint-Malossa.

Baselin kopio oli tarkoitettu Maupertuis’n sveitsiläiselle mentorille matemaatikko Johan Bernoullille ja Berliinin kopio Fredrik II Suurelle.

Levrac-Tournières, tai pelkkä Tournières, oli Kaunotaiteiden akatemian arvostettu jäsen, joka oli maalannut paljon muotokuvia vaikutusvaltaisista aatelismiehistä ja ministereistä. Hän oli maalannut aikaisemmin vuonna 1715 myös ryhmäkuvan Maupertuis’n lapsuudenperheestä.

Muotokuvassa Maupertuis esitetään pukeutuneen lapinpeskiin, poronnahasta valmistettuun takkiin. Takki on kylläkin muodistettu pukemaan ranskalaista ylhäisöpiireissä viihtyvää akateemikkoa. Päässään Maupertuis’lla on karvalakki.

Toisen kätensä alla Maupertuis litistää maapalloa. Karttapalloon on merkitty punaisella päiväntasaaja ja Pariisin kautta kulkenut nollameridiaani –myöhemmin nollameridiaanin sijainti on vakiintunut Lontoon Greenwichiin. Vanhan Pariisin nollameridiaanin voi ylittää esimerkiksi Pariisin observatorion puutarhassa ja Luxembourgin puistossa.

Pöydän reunalta valuu huolettomasti karttakäärö, johon on piirretty Tornionlaakson kolmiomittausketju. Kartan päällä on pohjoisen olosuhteisiin sopivat turkiskäsineet.

Muotokuvan taustalla näkyy Kittisvaara ja sen huipulle rakennetut kaksi väliaikaista observatoriota. Vaaran juurella oleva rakennus esittää Korteniemen taloa, jossa retkikuntalaiset tekivät mittauksia ja majoittuivat Pellossa ollessaan.

Teos oli esillä Louvren sesonkinäyttelyssä vuonna 1741.

Maupertuis levitti muotokuvaansa ympäri Eurooppaa Jean Daullén (1703–1763) tekemänä gravyyrina, kuparikaiverruksena. Kaiverrus on vuodelta 1741.

Daullé tunnettiin nimellä “kuninkaan kaivertaja” ja hän oli aikansa taitavimpia painokuvien tekijöitä.

Gravyyrissa kuvan alaosassa on Voltairen kirjoittama teksti:

Ce globe mal connu qu’il a seu mesurer
Devient un monument ou sa gloire se fonde.
Son sort est de fixer la figure du monde,
De lui plaire et de l’éclairer.

Suom.
Tästä vähän tunnetusta maapallosta, jonka hän pystyi mittaamaan,
Tulee muistomerkki, jolle hänen kunniansa perustuu.
Hänen kohtalonsa on määrittää maailman muoto,
Sitä miellyttääkseen ja valistaakseen.

Lähteet:

Terrall, Mary. Maupertuis. Maapallon muodon mittaaja. Suom. Osmo Pekonen. Väyläkirjat, Tornio, 2015 (alk. 2002).

Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Daullé

Kaksi uutta muotokuvaa

Maupertuis-säätiö lahjoitti Tornion kaupungille sen 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toisinnon Maupertuis’n muotokuvasta vuonna 2021. Maalauksen on tehnyt torniolainen kuvataiteilija Jouko Alapartanen (s. 1970).

Maalaus on osa Tornionlaakson museon kokoelmaa. Teos on esillä museon osastolla, jossa kerrotaan varhaisista eurooppalaisista Lapin-matkaajista.

Alapartasen teoksessa alkuperäisen kuvan taustalla näkyvä maisema Pellon Kittisvaaralta on korvattu Tornion maisemalla. Maisema on toisinto Werner Holmbergin (1830–1860) teoksesta Juhannusyö Torniossa (noin 1849).

Jouko Alapartanen ja Maupertuis-säätiön puheenjohtaja Veli-Markku Korteniemi kertovat Tornionlaakson museon videolla teoksen taustoista.

Jouko Alapartasen luova jäljennös Maupertuis’n muotokuvasta on osa Tornionlaakson museon kokoelmaa. Museossa Maupertuis on päässyt toisen maanmittarin, F. G. W. von Struven ja italialaisen Lapin-matkaaja Giuseppe Acerbin väliin.

Kauko Sorjosen säätiö lahjoitti myös Maupertuis’n muotokuvaan perustuneen teoksen Tornion kaupungille sen 400-vuotisjuhlavuonna.

Maupertuis-tuntija, matemaatikko ja historioitsija Osmo Pekonen (1960–2022) oli asiassa aloitteellinen ja oli myös luovuttamassa teosta Tornion kaupungille vuonna 2021.

Maalauksen on tehnyt Svetlana Ruoho (s. 1976).

Teoksessa Maupertuis on vapautettu alkuperäisen kuvan ikkunakehyksestä ja sijoitettu taustalla olevaan Kittisvaaran talviseen maisemaan. Maupertuis’n takana näkyy myös retkikunnan keskeinen työväline, kvadrantti.

Teos on esillä Tornion kaupungintalon ala-aulassa.

Lisätietoa teoksesta löytyy Ruohon kotisivuilta.