Tornion kirkko – vanhojen kirkkojen helmi

Tornion kirkko oli kolmiomittausketjun eteläisin pää. Mittaukset tehtiin kirkon kellotapulissa, josta oli hyvä näkyvyys Kaakamavaaralle ja Huitaperille.

Tornion kirkko eli Hedvig Eleonoran kirkko on valmistunut vuonna 1686. Se on saanut nimensä Ruotsin kuningatar Hedvig Eleonoran (1636–1715) mukaan. Samanniminen kirkko on myös Tukholmassa.

Kirkkoa vastapäätä Seminaarinkadun toisella puolella on Maupertuis-puisto, jossa on astemittausretkikunnan muistomerkki.

Tornion kirkon kellotapuli oli viimeinen paikka, jossa retkikunta teki kulmamittauksia. Heillä oli vaikeuksia saada työrauhaa, kun ympärillä hääri niin paljon uteliaita – mukaan lukien Anders Celsiuksen oppilaat Uppsalan yliopistosta, Jonas Meldercreutz ja Johan Cederström. Nämä matkustivat samana kesänä pohjoisessa ja piipahtivat välillä seuraamassa retkikunnan työskentelyä.

Sunnuntaina kirkonmenojen jälkeen Pierre Louis Moreau de Maupertuis, Réginald Outhier ja Celsius tekivät harhautuksen. Celsius nousi vaivihkaa kellotapuliin, ja Maupertuis ja Outhier olivat lähtevinään kävelylle. Päästyään yksin he kiiruhtivat kellotapuliin, jonne kvadrantti – väline, jolla kulmamittaukset tehtiin – oli viety jo aikaisemmin.

Mittaukset saatiin tehtyä rauhassa. Niiden jälkeen puuttui enää Kaakamavaaralta mitattava Horilankeron ja Niemivaaran välinen kulma.

Tornion kirkon on rakentanut liminkalainen Matti Joosefinpoika Härmä. Se on kolmiparinen tukipilarikirkko. Sisustukseltaan kirkko on barokkimaisen runsas.

Retkikunnan aikana kirkkoa ympäröi lankuilla katettu kiviaita. Aidan rakenne näkyy selkeästi Outhier’n piirroksessa. Piirros on vanhin tiedossa oleva tarkka kuva Tornion kirkosta.

Holvikuvun maalaukset on tehty heti kirkon valmistuttua 1687–88. Ne maalasi Oulun kaupungin virallinen maalari Lauri (Lars) Gallenius (noin 1658–1753).

Saarnatuoli on vuodelta 1701. Sen veisti ruotsalainen puuseppä Nils Jacobsson Fluur (1665–) ja maalasi taidemaalari Didrik (Diedrich) Möllerum (1642–noin 1702). Möllerum oli todennäköisesti lähtöisin Tanskasta. Saarnatuolin lisäksi hän on maalannut vanhan alttaritaulun, joka on niin ikään vuodelta 1701. Retkikunnan aikaan se oli vielä alttarilla, nykyisin taulu on ripustettu asehuoneen oven yläpuolelle.

Nykyisen alttaritaulun vuodelta 1754 on maalannut Johan Ollongren.

1730-luvulla kirkolle vei polku Suensaaren länsirannalta, jonne asutus oli keskittynyt. Jumalanpalvelukset pidettiin ruotsiksi. Suomenkielinen väki kokoontui joen itäpuolella Pirkkiössä sijaitsevaan Alatornion kirkkoon.

Kirkon lattian alle on haudattu useita varakkaita torniolaisia. Ruumiit ovat säilyneet hyvin ja monet niistä ovat muumioituneet. Maupertuis’n ajalta kirkon lattian alla lepää tiettävästi Tornion varakkain porvari, pormestari Petter Johan Pipping (1694–1766). Kirkkoon hautaaminen lopetettiin 1800-luvun alussa.

Lähteet:

Outhier, Réginald. Matka Pohjan perille. Maupertuis-säätiö ja Väyläkirjat, 2011 (alk. 1744).

Pekonen, Osmo. La rencontre des religions autour du voyage de l’abbé Réginald Outhier en Suède en 1736–1737. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi, 2010.

Tornion seurakunta: https://www.tornionseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/tornion-kirkko/tornion-kirkon-historiaa

Kartta

Ohjeita kartan käyttöön

Punainen = kolmiomittausketjun mittauspiste.
Vihreä = kävelyreitti.
Sininen = Saapuminen päätieltä (valtatie 21).
Pallurat: Klikkaamalla lisätietoa kohteista.
Loitonna karttaa: Näyttää kohteen sijainnin kolmiomittausketjussa.
Pisaraikoni: Paikantaa käyttäjän sijainnin kartalla.
Mittatyökalu: Mittaa kohteiden välisiä etäisyyksiä.

Avaa kartta erilliseen selainikkunaan tästä.

Vanha kartta

Tornion kirkko Réginald Outhier’n piirtämällä kartalla Tornionjoesta ja kolmiomittausverkosta (Carte du fleuve de Torneå, 1736).

Haluatko kartan itsellesi? Karttaa myydään julisteena (225 mm x 707 mm) tällä hetkellä Tornionlaakson museon kaupassa (Torikatu 4, Tornio). Kartta tulee myöhemmin tilattavaksi myös Maupertuis-säätiön verkkokauppaan.

Lisätietoa

WGS84	N 65°50’59” E 24°8’35”
WGS84	N 65.8499, E 24.1430
ETRS-TM35FIN	N 7306154, E 369606
UTM (WGS84)	35W 369606.419 7306154.118

Ei reittiä.

Tornion kirkko sijaitsee Tornion keskustassa Suensaarella osoitteessa Seminaarinkatu 1.

Kirkkoa vastapäätä tien toisella puolella Seminaarinkadun ja Kirkkokadun risteyksessä on Maupertuis-puisto, josta löytyy astemittausretkikunnan muistomerkki.

Ei reittiä.

Kaakamavaara	32 km
Huitaperi	47 km
Nivavaara	31 km

(Etäisyys linnuntietä.)

28. elokuuta–2. syyskuuta 1736

31. elokuuta 1736. “Harhailtuamme näin kauan järvillä ja vaaroilla tunsimme Tornion kaupungissa olevamme kuin toisessa maailmassa. Everstiluutnantti Du Rietz tuli meitä tapaamaan ja kutsui meidät päivälliselle, ja tänään, perjantaina, olimmekin kaikki siellä. Myös herrat Cederström ja Meldercreutz saapuivat sinne, ja vielä seuraavanakin päivänä he tulivat tapaamaan meitä kellotapuliin, jossa vietimme koko päivän odottaen turhaan kulmamittauksiimme sopivaa säätä. Silloin kaipasimme vaarojemme rauhaa; ympärillämme hääri katselijoita, jotka vain häiritsivät eivätkä olleet vähääkään kiinnostuneita havainnoistamme.”
Réginald Outhier. Matka Pohjan perille (Journal d’un voyage au Nord), 1744.

Elokuun 1736 loppu. “Sillä aikaa kun Pellon matkaamme valmisteltiin, kiipesimme Suensaarella sijaitsevan kirkon tapuliin. Mainitsen tämän erikoisesti siksi, ettei sitä sekoitettaisi suomalaiseen kirkkoon, joka on rakennettu Suensaaren eteläpuolella olevaan Pirkkiön saareen.”
Pierre Louis Moreau de Maupertuis. Maan muoto (La Figure de la Terre), 1738.

Olof Erikssonin (1911–1987) suunnittelema astemittauksen muistomerkki pystytettiin vuonna 1971 Tornion kaupungin 350-vuotisjuhlien yhteydessä. Muistomerkki sijaitsee kirkkoa vastapäätä Seminaarinkadun toisella puolella.

Muistomerkin yläosa esittää kolmiomittausverkkoa. Tähti viittaa Lohikäärmeen tähtikuvion deltatähteen, jota käytettiin leveysasteiden mittauksessa.

Muistomerkin alaosassa olevan Maupertuis’n reliefin on tehnyt ranskalainen kuvanveistäjä Gwen Jégou.

Muistomerkin paljastivat 19. kesäkuuta 1971 Tornion kaupunki, Ranskan suurlähetystö ja Veli Arrela. Arrela oli kotiseututyölle omistautunut pankinjohtaja ja kuntapoliitikko.

Vuonna 1998 Maupertuis’n syntymän 300-vuotisjuhlien yhteydessä muistomerkki ja muistomerin ympäristö kunnostettiin, ja alue sai nimen Maupertuis-puisto.