Aikajana: Maupertuis’n elämän vuosikymmenet
Alle 20-vuotias
1698. Syntyy Saint-Malossa, Bretagnen rannikon satamakaupungissa kaapparilaivan kapteenin poikana. Syntymäpäivä ei ole tiedossa. Kastettiin 28. syyskuuta Saint-Élierin kartanossa.
1714. Muuttaa 16-vuotiaana Pariisiin jatkamaan opintojaan Collège de la Marchessa. Opintojen päätyttyä isä järjestää pojalleen paikan kuninkaan henkivartiokaartin musketöörinä.
20–30-vuotias
1720. Alkaa ratsuväen kapteeniksi Lillessä. Viettää talvet Pariisissa. Alkaa opiskella matematiikkaa.
1723. Luopuu ratsuväen kapteenin vakanssistaan, muuttaa pysyvästi Pariisiin. Valitaan Ranskan kuninkaalliseen tiedeakatemiaan.
1728. Matkustaa opintomatkalle Lontooseen pariksi kuukaudeksi, jossa tutustuu Isaac Newtonin (1643–1727) työn jatkajiin. Pääsee tiedeakatemia Royal Societyn jäseneksi.
30–40-vuotias
1729–1730. Matkustaa Sveitsin Baseliin opiskelemaan johtavan matemaatikon Johann Bernoulli vanhemman (1667–1748) opastuksessa. Bernoullista tulee Maupertuis’n mentori ja hänen pojastaan Johann Bernoulli nuoremmasta (1710–1790) pitkäaikainen yhteistyökumppani.
1731. Etenee Ranskan tiedeakatemiassa elinkorkoa saavaan asemaan, pensionnaire géomètre.
1732. Julkaisee teoksen Discours sur les différentes figures des astres avec une exposition des systèmes de MM. Descartes et Newton, jossa hän vertailee kartesiolaista ja newtonilaista fysiikkaa.
1735. Etenee akatemiassa, jossa hänet valitaan tärkeisiin tehtäviin palkintokilpailujen tuomariksi ja akatemian varajohtajaksi.
1736–1737. Johtaa astemittausretkikunnan Tornionlaaksoon.
1738. Julkaisee tutkimusraportin ja seikkailukertomuksen yhdistelmän La figure de la terre (Maan muoto, suom. Marja Itkonen-Kaila ja Osmo Pekonen).
1739. Maalauttaa itsestään muotokuvan, jossa litistää maapalloa kämmenensä alla. Saa meriministeri Maurepas’n räätälöimän kunniaviran, jossa tehtävänä merenkulun parantaminen.
40–50-vuotias
1740. Vierailee Preussin kuninkaan Fredrik Suuren luona Weselissä ja Berliinissä. Kuningas yrittää houkutella Maupertuis’ta muuttamaan Berliiniin.
1741. Joutuu itävaltalaisten vangiksi Preussin ja Itävallan välisessä ensimmäisessä Sleesian sodassa. Kuljetetaan Wieniin arkkiherttuatar Maria Teresian hoviin, josta hänet pian vapautetaan.
1742. Valitaan johtamaan Ranskan kuninkaallista tiedeakatemiaa. Julkaisee anonyymin teoksen Lettres sur la comète pyrstötähdistä ja niiden paikasta Newtonin taivaanmekaniikassa.
1743. Valitaan kaunokirjallisen Ranskan akatemian jäseneksi.
1744. Muotoilee valon taittumislakia koskevassa tutkimuksessaan myös pienimmän vaikutuksen periaatteen, jolla on edelleen merkitystä matemaattisen fysiikan perusteissa.
1745. Julkaisee anonyymina sikiämistä käsittelevän teoksen Vénus physique (Fyysinen Venus, suom. Osmo Pekonen). Muuttaa Berliiniin Fredrik Suuren kutsumana ja alkaa Preussin tiedeakatemian presidentiksi.
1745/1746. Menee naimisiin Preussin prinsessa Amelien hovineidon Catharina Eleonora von Borckin kanssa.
1749. Julkaisee teoksen Essai de cosmologie, jossa kirjoittaa pienimmän vaikutuksen periaatteesta, liikelaeista ja Jumalasta. Hänen tarkoituksenaan oli ymmärtää ilmiöiden taustalla piileviä syitä.
50–60-vuotias
1750. Alkaa sairastaa vakavaa keuhkotautia. Kokeilee parantaa tautia oleskelemalla aika ajoin synnyinkaupunkinsa Saint-Malon meri-ilmastossa.
1751. Saksalainen matemaatikko Samuel König väittää Gottfried Leibnizin olleen pienimmän vaikutuksen periaatteen keksijä. Voltaire julkaisee pamfletteja, joissa kuvaa Maupertuis’ta puolihulluksi ja rahanahneeksi sekä fantasiateoksen Mikromegas, jossa tehdään pilkkaa Maupertuis’n Lapin-matkasta.
1752. Maupertuis vetäytyy terveyssyistä Saint-Maloon Ranskaan ja jättää Berliinin tiedeakatemian johtamisen Leonhard Eulerille (1707–1783).
1754. Palaa Berliiniin.
1756. Lähtee jälleen Berliinistä Saint-Maloon. Samoihin aikoihin Preussin ja Ranskan välille syttyy sota, joka nimetään myöhemmin Seitsenvuotiseksi sodaksi. Maupertuis’n tilanne on vaikea sotivien valtioiden välissä.
1757. Lääkärit suosittelevat keuhkotaudista kärsivälle Maupertuis’lle matkaa Italiaan. Hän lähtee matkaan, mutta jää välille Bordeaux’oon entisen rakastajattarensa herttutar d’Aiguillonin luo. Sieltä hän siirtyy etelämmäksi Toulouseen, jossa viettää talven 1757–1758.
1759. Luopuu ajatuksesta matkustaa Italiaan ja lähtee paluumatkalle takasin Berliiniin, jonne ei kuitenkaan ehdi palata. Kuolee 60-vuotiaana keuhkotautiin Baselissa, Sveitsissä Johann Bernoulli nuoremman kotona 27. heinäkuuta. Haudataan Dornachin kirkkoon.
Lähteet:
Pekonen, Osmo. “Johdanto: Maan muotoa mittaamassa”. Teoksessa Maan muoto ynnä muita kirjoituksia Lapista. Toim. Osmo Pekonen. Väyläkirjat, 2019.
Terrall, Mary. Maupertuis. Maapallon muodon mittaaja. Suom. Osmo Pekonen. Väyläkirjat, Tornio, 2015 (alk. 2002).
Institut de France, Académie de Science. https://www.academie-sciences.fr/pdf/dossiers/Maupertuis/archives_Maupertuis_oeuvre.htm
LISÄÄ LUETTAVAA
Muotokuva maan litistäjästä
Tornionlaakson astemittauksen jälkeen Maupertuis maalautti itsestään muotokuvan, joka esitti hänet arktisena seikkailijana.
Kuka Maupertuis oli?
Mary Terrallin ja Osmo Pekosen teoksiin perustuva elämäkerta avaa kunnianhimoisen akateemikon tarinaa.