Aavasaksa – lumoava keskiyön auringon vaara

Aavasaksa on yksi Suomen virallisista kansallismaisemista ja ensimmäisistä turistikohteista. Se sijaitsee noin 13 kilometriä Ylitornion keskustasta pohjoiseen.

Lapin matkaajat ovat vierailleet vaaralla 1600-luvulta lähtien ihailemassa keskiyön aurinkoa. Viimeistään 1800-luvun alussa paikalliset alkoivat kokoontua vaaralle juhannuksen viettoon. Vuosisadan loppuun mennessä Aavasaksan maine vierailukohteena oli vakiintunut.

Mittauspiste oli todennäköisimmin Aavasaksan laelle rakennetun näköalatornin kohdalla, kuten myöhemmän Struven ketjun piste. Vuonna 2005 näkötornin viereen pystytettiin Maupertuis’n astemittauksen muistomerkki.

Kun laivalla saapunut Maupertuis oli ehtinyt Tornioon ennen maata pitkin kulkenutta muuta seuruetta, hän matkusti maaherra Gabriel Gyllengripin mukana Aavasaksalle kesäpäivänseisauksen aikoihin.

Tuossa vaiheessa retkikunta ei ollut vielä tehnyt päätöstä siitä, että rakentaisi kolmioketjun vaaroille. Aavasaksalla Maupertuis kiinnitti jo huomion Tornionjokea reunustavaan vaarojen ketjuun.

Heinäkuun alkupuolella 1736 retkikunta rakensi Aavasaksalle tähtäysmerkin, ja koko vaaran laki hakkautettiin tyhjäksi puista. Retkikunta palasi vaaralle kuun lopussa. Tällöin myös maaherra Gyllengrip seurueineen vieraili retkikunnan vieraana. Puista ja lehvistä rakennettiin ruokasali pöytineen ja penkkeineen ja kaikki jäljellä oleva punaviini pantiin pöytään juhlan kunniaksi.

Paikalliset asukkaat kävivät useasti seuraamassa ranskalaisten työskentelyä. He toivat mukanaan kalaa, lampaita ja “niitä surkeita hedelmiä, joita kasvaa näissä metsissä.” Oletettavasti Maupertuis puhui mustikoista.

Maupertuis ja Outhier palasivat Aavasaksalle vielä joulukuussa. Porokyydillä tehty matka oli “lyhyt mutta kauhea”. Ranskalaiset eivät olleet tottuneet kiikkeriin pulkkiin vaan kellahtivat toistuvasti lumeen. Maupertuis myös loukkasi kätensä matkan aikana.

Aavasaksalla on useita matkailua varten rakennettuja rakennuksia. Valtion rakennuttama koristeellinen Keisarinmaja on vuodelta 1882. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Hugo Emil Saurén.

Se rakennettiin Venäjän keisarin Aleksanteri III:n loppujen lopuksi toteutumatonta vierailua varten. Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa 1809–1917.

Paviljonki rakennettiin vuonna 1927 niin sanotuksi matkailuvajaksi. Se on Lapin vanhin säilynyt alun perin matkailukäyttöön tehty rakennus. Keisarinmajan vieressä on Tornion Apteekinpuistosta siirretty jugendtyylinen kioski. Se on rakennettu vuonna 1912 ja siirretty Aavasaksalle vuonna 1959 palvelemaan matkailijoita.

Punatiilinen näkötorni on rakennettu vuonna 1969. Ensimmäiset suunnitelmat Aavasaksan näkötornista oli tehty jo 90 vuotta aikaisemmin.