Aavasaksa – lumoava keskiyön auringon vaara

Aavasaksa on yksi Suomen virallisista kansallismaisemista ja ensimmäisistä turistikohteista. Se sijaitsee noin 13 kilometriä Ylitornion keskustasta pohjoiseen.

Lapin matkaajat ovat vierailleet vaaralla 1600-luvulta lähtien ihailemassa keskiyön aurinkoa. Viimeistään 1800-luvun alussa paikalliset alkoivat kokoontua vaaralle juhannuksen viettoon. Vuosisadan loppuun mennessä Aavasaksan maine vierailukohteena oli vakiintunut.

Mittauspiste oli todennäköisimmin Aavasaksan laelle rakennetun näköalatornin kohdalla, kuten myöhemmän Struven ketjun piste. Vuonna 2005 näkötornin viereen pystytettiin Maupertuis’n astemittauksen muistomerkki.

Kun laivalla saapunut Maupertuis oli ehtinyt Tornioon ennen maata pitkin kulkenutta muuta seuruetta, hän matkusti maaherra Gabriel Gyllengripin mukana Aavasaksalle kesäpäivänseisauksen aikoihin.

Tuossa vaiheessa retkikunta ei ollut vielä tehnyt päätöstä siitä, että rakentaisi kolmioketjun vaaroille. Aavasaksalla Maupertuis kiinnitti jo huomion Tornionjokea reunustavaan vaarojen ketjuun.

Heinäkuun alkupuolella 1736 retkikunta rakensi Aavasaksalle tähtäysmerkin, ja koko vaaran laki hakkautettiin tyhjäksi puista. Retkikunta palasi vaaralle kuun lopussa. Tällöin myös maaherra Gyllengrip seurueineen vieraili retkikunnan vieraana. Puista ja lehvistä rakennettiin ruokasali pöytineen ja penkkeineen ja kaikki jäljellä oleva punaviini pantiin pöytään juhlan kunniaksi.

Paikalliset asukkaat kävivät useasti seuraamassa ranskalaisten työskentelyä. He toivat mukanaan kalaa, lampaita ja “niitä surkeita hedelmiä, joita kasvaa näissä metsissä.” Oletettavasti Maupertuis puhui mustikoista.

Maupertuis ja Outhier palasivat Aavasaksalle vielä joulukuussa. Porokyydillä tehty matka oli “lyhyt mutta kauhea”. Ranskalaiset eivät olleet tottuneet kiikkeriin pulkkiin vaan kellahtivat toistuvasti lumeen. Maupertuis myös loukkasi kätensä matkan aikana.

Aavasaksalla on useita matkailua varten rakennettuja rakennuksia. Valtion rakennuttama koristeellinen Keisarinmaja on vuodelta 1882. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Hugo Emil Saurén.

Se rakennettiin Venäjän keisarin Aleksanteri III:n loppujen lopuksi toteutumatonta vierailua varten. Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa 1809–1917.

Paviljonki rakennettiin vuonna 1927 niin sanotuksi matkailuvajaksi. Se on Lapin vanhin säilynyt alun perin matkailukäyttöön tehty rakennus. Keisarinmajan vieressä on Tornion Apteekinpuistosta siirretty jugendtyylinen kioski. Se on rakennettu vuonna 1912 ja siirretty Aavasaksalle vuonna 1959 palvelemaan matkailijoita.

Punatiilinen näkötorni on rakennettu vuonna 1969. Ensimmäiset suunnitelmat Aavasaksan näkötornista oli tehty jo 90 vuotta aikaisemmin.

Lähteet:

Hautajärvi, Harri. “Aavasaksa ja öinen aurinko”. Teoksessa Kestävän matkailun monitieteiset mittarit kulttuuriympärstöissä. Toim. Soile Veijola ja Kati Kyyrö. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:26. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki, 2020.

Maupertuis, Pierre Louis Moreau de. “Maan muoto”. Teoksessa Maan muoto ynnä muita kirjoituksia Lapista. Toim. Osmo Pekonen. Väyläkirjat, 2019 (alk. 1738).

Museovirasto: https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2174

Outhier, Réginald. Matka Pohjan perille. Maupertuis-säätiö ja Väyläkirjat, 2011 (alk. 1744).


Kartta

Ohjeita kartan käyttöön
  • Punainen = kolmiomittausketjun mittauspiste.
  • Vihreä = kävelyreitti.
  • Sininen = Saapuminen päätieltä (valtatie 21).
  • Pallurat: Klikkaamalla lisätietoa kohteista.
  • Loitonna karttaa: Näyttää kohteen sijainnin kolmiomittausketjussa.
  • Pisaraikoni: Paikantaa käyttäjän sijainnin kartalla.
  • Mittatyökalu: Mittaa kohteiden välisiä etäisyyksiä.

Avaa kartta erilliseen selainikkunaan tästä.


Vanha kartta

Aavasaksa Réginald Outhier’n piirtämällä kartalla Tornionjoesta ja kolmiomittausverkosta (Carte du fleuve de Torneå, 1736).

Haluatko kartan itsellesi? Karttaa myydään julisteena (225 mm x 707 mm) tällä hetkellä Tornionlaakson museon kaupassa (Torikatu 4, Tornio). Kartta tulee myöhemmin tilattavaksi myös Maupertuis-säätiön verkkokauppaan.


Lisätietoa

WGS84N 66°23’52.1″ E 23°43’31.1″
WGS84N 66.3978, E 23.7253
ETRS-TM35FINN 7368087, E 353746
UTM (WGS84)34W 621730.998 7366906.915
(Arvio mittauspisteen sijainnista.)

242 m

Yhteensä n. 1,6 km.

Aavasaksa sijaitsee noin 12 kilometriä Ylitornion kuntakeskuksesta pohjoiseen. Valtatie 21:ltä kuljetaan noin 5 kilometriä ensin Raanujärventietä ja sitten vasemmalle Aavasaksanvaarantietä.

Autoileville Aavasaksanvaarantien varrella on useampi pysäköintialue.

Aavasaksanvaarantien ensimmäiseltä pysäköintialueelta lähtee polku alueen luoteiskulmalta. Suorin reitti Maupertuis’n muistomerkille ja mittauspisteelle on noin 500 metriä. Polun haarautuessa pysytään oikealla.

Ylemmältä pysäköintialueelta lähtiessä suunnaksi kannattaa ottaa näkötorni. Mittauspiste on näkötornin kohdalla ja muistomerkki aivan sen vieressä.

Perusviivan pohjoispäänoin 2 km
Perusviivan eteläpää (Niemis) noin 13 km
Huitaperi17 km
Iso-Horila (Horilankero)14 km
Pullinki28 km
(Etäisyys linnuntietä.)

8. heinäkuuta 1736
21.–30. heinäkuuta 1736
18.–21. elokuuta 1736
27. joulukuuta 1736

21. elokuuta 1736. Rouva Brunnius lähetti meille vaaralle vadillisen muhennosta ja kulhollisen vihreitä herneitä, mutta maan tavan mukaan hän oli sokeroinut ne ja maustanut ne sitruunankuorella niin ettemme voineet syödä niitä.”

Réginald Outhier. Matka Pohjan perille (Journal d’un voyage au Nord), 1744.

21. heinäkuuta 1736. “Tämä vaara on joen rannalla noin 15 ranskanpeninkulman päässä Torniosta. Sille ei ole helppo kiivetä; nousu tapahtuu ensin metsässä, joka ulottuu suunnilleen rinteen puoliväliin, ja sitten tulee vastaan jyrkkien ja liukkauden kivien muodostama louhikko. Tämän jälkeen metsä alkaa uudelleen, ja se jatkui vaaran laella asti. Sanon “jatkui”, sillä me hakkautimme koko laen puista paljaaksi. Koillispuolella on pelottava kalliojyrkänne, johon haukat ovat tehneet pesiään. Tämän jyrkänteen juurella virtaa Tengeliönjoki, joka kiertää Aavasaksan ennen kuin laskee Tornionjokeen. Vaaralta on hyvin kaunis näköala. Etelään näkee aivan esteettömästi ja joen kulkua voi seurata etäälle; idässä voi seurata Tengeliönjokea niille lukuisille järville asti, joiden halki se virtaa; pohjoisessa näkee viiden kuuden peninkulman päähän, kunnes katse pysähtyy epäselvästi siintävään vaarojen rykelmään. Ei olisi helppo lähteä etsimään niiden joukosta jotakin tiettyä vaaraa, jonka on nähnyt Aavasaksalta.”

Pierre Louis Moreau de Maupertuis. Maan muoto (La Figure de la Terre), 1738.

Muistomerkki on pystytetty vuonna 2005. Sen on suunnitellut Hanna Koskinen.

Muistomerkki esittää maapallon pituus- ja leveyspiirejä, jotka on kiinnitetty isoon luonnon muovaamaan kiveen.

Muistomerkin laatassa lukee ”Pierre Louis Moreau de Maupertuisin ja ranskalaisen tiedeakatemian astemittausretkikunnan muistoksi 1736–1737”.

Kuvia Aavasaksalta

Kuvat avautuvat isokokoisiksi galleriaan kuvaa klikkaamalla.


Retkikunnan matkassa kartalla

Sivun kartoille on koottu poimintoja astemittausretkikunnan matkoista Réginald Outhier’n päiväkirjamerkintöihin pohjaten.


Mittauspisteet ja muut retkikohteet