Retkikunnan matkassa kartalla

Retkikunnan tarina on tallentunut tarkkoihin päiväkirjamerkintöihin, joiden pohjalta Réginald Outhier julkaisi matkakirjansa Matka Pohjan perille (Journal d’un voyage au Nord, 1744). Hän myös piirsi teokseensa useita karttoja.

Tämä sivun kartoille on koottu poimintoja astemittausretkikunnan matkoista. Pariisin ja Tornion välillä matkaa tehtiin mennen tullen noin kaksi kuukautta. Niin ikään retkikunta kulki Tornionjokea edes takaisin kahden kuukauden ajan rakentaessaan kolmiomittausketjua.

Kevät ja alkukesä 1736

Kuva: Ote Outhier’n kartasta, joka näyttää retkikunnan merimatkan Pohjanmeren kautta Itämerelle ja Tukholmaan.

Retkikunta lähti matkaan Pariisista huhtikuun lopulla 1736 ja saapui Tornioon parahiksi juhannukseksi. Matkaa taitetiin laivalla ja vaunuilla.

Outhier kuvaa kirjassaan matkan tarkoin etappi etapilta. Tie Tukholmasta pohjoiseen oli kaunis ja hyvin hoidettu. Noin 2,5 kilometrin välein tien varrella oli punainen puutolppa, joka kertoi etäisyyden Tukholmaan.

Seuraa retkikunnan matkaa kartalla. Numeroita painamalla saat lisätietoa matkan sujumisesta.

Rannikolla mereen laskevien jokien yli ei ollut siltoja. Joen ylitettiin lautoilla, mikä hidasti matkantekoa.

Ensimmäisenä kulki palvelija ratsain ilmoittamassa vaunujen tulemisesta. Sitten ensimmäiset vaunut kertoivat, että toiset vaunut saapuisivat noin kahdeksan tunnin kuluttua. Näin kestikievarit pystyivät varautumaan matkalaisiin ja järjestämään hevoset valmiiksi, mikä joudutti matkaa.

Läänistä toiseen matkustavien ihmisten piti ilmoittautua maaherralle, näin myös ranskalaisen tutkimusretkikunnan jäsenten.

Määränpäähänsä Tornioon saavuttuaan ranskalaiset lepäsivät kaksi päivää matkan rasituksia pois.

Kesä 1736

Kuva: Ote Outhier'n kartasta. Retkikunta lähti Torniosta rakentamaan kolmiomittausketjua.

Kun retkikuntalaiset olivat saapuneet kahden kuukauden matkanteon jälkeen Tornioon, he lepäsivät muutaman päivän. Sitten alkoi suunnittelutyö.

Heinäkuun alussa retkikunta päätti toteuttaa kolmiomittauksen Tornionlaakson vaaroilla. Alkuperäinen suunnitelma oli ollut rakentaa kolmioketju Perämeren rannikon saarille. Saaret osoittautuivat kuitenkin liian mataliksi.

Kesällä 1736 ranskalaiset kulkivat edes takaisin mittauspisteiden välillä jatkuvasti pohjoiseen päin edeten. Uusia mittauspisteitä etsittiin ja tähtäysmerkkejä pystytettiin pienemmissä seurueissa. Apuna oli koko ajan joukko paikallista työvoimaa.

Kartalle on merkitty poimintoja kolmioketjun rakentamisesta. Tekstit näkyvät numeroita painamalla.

Syksy ja talvi 1736–1737

Kuva: Joulukuussa Maupertuis ja Outhier tekivät porokyydillä matkan Aavasaksan päälle.

Syksyllä retkikunta teki tähtitieteellisiä mittauksia Pellossa ja Torniossa. Tähtien avulla he määrittivät kolmiomittausketjun päiden sijainnit leveyspiirillä.

Joulukuussa mitattiin perusviiva Ylitorniolla. Pitkän ja kylmän talven retkikunta vietti pääasiassa Torniossa. Silloin heillä oli aikaa seurustella paikallisten asukkaiden kanssa.

Seuraa retkikunnan liikkeitä kartalla. Tekstit näkyvät numeroita painamalla.

Kevät ja kesä 1737

Kuva: Osa retkikunnasta tutustui paluumatkalla Ruotsin kaivosteollisuuteen. Outhier tallensi Falunin kaupungin piirustukseensa.

Kun meri oli sulanut ja matkustaminen laivalla oli mahdollista, retkikunta alkoi tehdä lähtöä takaisin Ranskaan.

Tornion koulumestari ja kappalainen Johan Wegelius oli kirjoittanut ranskalaisten kunniaksi runon, jonka hän lausui retkikuntalaisille ennen näiden lähtöä. Muutoinkin Torniossa jätettiin hyvästejä juhlien merkeissä tutuksi tulleiden torniolaisten kanssa.

Seuraa retkikunnan matkaa kartalla. Numeroita painamalla saat lisätietoa matkan sujumisesta.

Kaksi karttaa Tornionjoesta

Outhier'n piirsi kauniin kartan Tornionjoesta ja Tornion ja Pellon väliselle alueelle sijoittuvasta kolmiomittausketjusta. Carte du Fleuve de Torneå eli kartta Tornionjoesta julkaistiin osana hänen matkakirjaansa.

Haluatko kartan itsellesi? Karttaa myydään julisteena (225 mm x 707 mm) tällä hetkellä Tornionlaakson museon kaupassa (Torikatu 4, Tornio). Kartta tulee myöhemmin tilattavaksi myös maupertuis.fi-verkkosivuille.

Maupertuis'n teoksessa La figure de la Terre (1738, suom. Maan muoto) julkaistiin myös kartta kolmiomittausketjusta.

Nämä ja muut Outhier'n kartat ovat ladattavissa täältä.

Maupertuis'n kartasta on myös englannin- ja ruotsinkieliset versiot.

Poimintoja kartoista

Retkikunnan tavoite. Maupertuis’n astemittausretkikunnan tarkoitus oli täsmentää tietoa maapallon muodosta. Mitä tarkemmin maapallon mittasuhteet tiedettiin, sitä tarkempia karttoja voitiin piirtää. Karttojen geometrinen tarkkuus alkoi kehittyä Euroopassa 1400-luvulla: merenkulun kasvu löytöretkien aikaan kiihdytti kehitystä.

Tarkkojen karttojen puute. Maupertuis’n retkikunta ei voinut suunnitella mittauksiaan tarkasti etukäteen, koska heillä ei ollut käytössään täsmällisiä karttoja pohjoisilta alueilta. Tukholmassa he saivat maanmittauskonttorista kartan Perämeren pohjukan rannikosta. Retkikunnan oli alun perin tarkoitus tehdä mittaukset Perämeren saarilla, mutta ne osoittautuivat liian mataliksi.

Kartanpiirtäjä Outhier. Outhier piirsi matkan aikana useita karttoja: Tornionlaaksosta, Pellosta, Torniosta, Piitimestä (Piteå). Ne olivat aikansa tarkimpia karttoja näiltä alueilta. Esimerkiksi Piitimessä Outhier kulki öisin kaupungin hiljentyneitä katuja mitaten niiden pituudet askelillaan.