Perusviiva – mittaus Tornionjoen jäällä

Perusviiva on noin 14 kilometrin pituinen kolmiomittauksen osa Tornionjoella Ylitornion ja Övertorneån kohdalla.

Perusviivan pohjoinen pää sijaitsee Tornionjoen itärannalla Tengeliönjoen suun pohjoispuolella. Tähtäysmerkin paikka on noin 2–3 kilometriä Aavasaksan sillan risteyksestä pohjoiseen. Mittauspisteen täsmällinen sijainti ei ole tiedossa.

Perusviivan eteläinen pää on joen länsipuolella Niemen kylässä (Niemis). Se on linnuntietä noin 14 kilometrin päässä pohjoisesta pisteestä. Myöskään eteläisen tähtäysmerkin tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Outhier’n kartan mukaan mittauspiste sijaitsi Armasjoen suun eteläpuolella.

Maupertuis’n mukaan perusviiva oli pisin, mitä siihen mennessä kolmiomittauksissa oli koskaan mitattu.

Kolmiomittaus perustuu trigonometriaan. Kun kolmioketjun yhden kolmion yhden sivun pituus – perusviiva – tunnetaan, loput voidaan laskea trigonometrisesti mittaamalla sivujen välisiä kulmia. Kolmiomittaus oli vakiintunut kartografian menetelmäksi 1500- ja 1600-luvuilla.

Perusviiva mitattiin talvipakkasilla Tornionjoen jäällä. Perusviivan päiden tähtäysmerkit pystytettiin kesällä ja niistä tehtiin kulmamittaukset Aavasaksalle ja Huitaperille.

Kulkiessaan Tornionjoella retkikunta oli huomannut, että joki oli Kainuunkylän ja Koivukylän kohdalla erityisen leveä. Se olisi sopiva perusviivan alustaksi.

Outhier kertoo, miten joessa on paljon saaria, joista niitetään heinää. Rannoilla on paljon asumuksia, joiden pelloilla kasvaa “kaunista pyöreätähkäistä ohraa sekä ruista”. Hän kuvailee aluetta jokilaakson kauneimmaksi.

Kun muu retkikunta lähti heinäkuun lopulla kohti Pullinkia, Clairaut ja Camus jäivät määrittämään perusviivan sijainnin. He tekivät pitkiä retkiä joen rannoilla ja vaaroilla löytääkseen sopivan sijainnin perusviivalle.

Kulmamittaukset tehtiin kesällä, ja joulukuussa alussa retkikunta palasi Ylitorniolle valmistelemaan mittauksia. He pitivät majapaikkanaan Ylitornion pappilaa joen länsipuolella Matarengin kirkon lähettyvillä.

Perusviiva mitattiin joulukuun lopulla kovilla pakkasilla.

Lähteet:

Maupertuis, Pierre Louis Moreau de. “Maan muoto”. Teoksessa Maan muoto ynnä muita kirjoituksia Lapista. Toim. Osmo Pekonen. Väyläkirjat, 2019 (alk. 1738).

Outhier, Réginald. Matka Pohjan perille. Maupertuis-säätiö ja Väyläkirjat, 2011 (alk. 1744).


Kartta

Ohjeita kartan käyttöön
  • Punainen = kolmiomittausketjun mittauspiste.
  • Vihreä = kävelyreitti.
  • Sininen = Saapuminen päätieltä (valtatie 21).
  • Pallurat: Klikkaamalla lisätietoa kohteista.
  • Loitonna karttaa: Näyttää kohteen sijainnin kolmiomittausketjussa.
  • Pisaraikoni: Paikantaa käyttäjän sijainnin kartalla.
  • Mittatyökalu: Mittaa kohteiden välisiä etäisyyksiä.

Avaa kartta erilliseen selainikkunaan tästä.


Vanha kartta

Perusviiva Réginald Outhier’n piirtämällä kartalla Tornionjoesta ja kolmiomittausverkosta (Carte du fleuve de Torneå, 1736).

Haluatko kartan itsellesi? Karttaa myydään julisteena (225 mm x 707 mm) tällä hetkellä Tornionlaakson museon kaupassa (Torikatu 4, Tornio). Kartta tulee myöhemmin tilattavaksi myös Maupertuis-säätiön verkkokauppaan.


Perusviivan pohjoispää

Lisätietoa

Perusviivan pohjoispää sijaitsee Tornionjoen itärannalla, noin kolme kilometriä Ylitornion sillalta tai Aavasaksan risteyksestä pohjoiseen.

Mittauspiste on todennäköisesti valtatie 21:n ja rantaviivan välisellä alueella.

Valtatie 21:n varrella on useita mahdollisuuksia pysähtyä.

Ei reittiä.

Aavasaksa2,4 km
Perusviivan eteläpää14,4 km
(Etäisyys linnuntietä.)

23.–24. elokuuta 1736

23. elokuuta 1736. “Kun kolmelta iltapäivällä tulimme perusviivan eteläisen tähtäysmerkin luo, savu oli hiukan hälvennyt. Mutta tuskin olimme päässeet mittausten alkuun, kun tuuli kääntyi ja alkoi tuoda savua meidän suuntaamme. Meillä oli kuitenkin kiire saada nämä työt valmiiksi – – -. Illalla laskeuduimme pieneen Niemisen kylään. Pystytimme siellä niitylle neljä telttaa, joissa yövyimme.”

Réginald Outhier. Matka Pohjan perille (Journal d’un voyage au Nord), 1744.

18. elokuuta 1736. Tehtyään useita retkiä pitkin joen rantoja ja lähimmille vaaroille olivat Clairaut ja Camus määrittäneet perusviivan suunnan ja merkinneet sen pituuden pystyttämällä sen kumpaankin päähän tähtäysmerkin.”

23. elokuuta 1736. “Lähdimme 23. päivänä perusviivan toiseen päähän eteläiselle tähtäysmerkille; se sijaitsi joen rannalla Niemisen kylässä, jossa meidän oli toimitettava samat mittaukset. Nukuimme yön mukavasti niityllä,- – -”

Pierre Louis Moreau de Maupertuis. Maan muoto (La Figure de la Terre), 1738.

Kuvia pohjoiselta pisteeltä

Kuvat avautuvat isokokoisiksi galleriaan kuvaa klikkaamalla.


Perusviivan eteläpää

Lisätietoa

Perusviivan eteläpää sijaitsee Tornionjoen länsirannalla lähellä Niemen kylää (Niemis).

Övertorneån keskustasta Matarengista on noin 12 kilometriä Niemen ja Luppion kylään, joiden läheisyydessä perusviivan eteläpää on.

Ei reittiä.

Huitaperi7 km
Aavasaksa14 km
Perusviivan pohjoispää14,4 km
(Etäisyys linnuntietä.)

23.–24. elokuuta 1736

23. elokuuta 1736. “Kun kolmelta iltapäivällä tulimme perusviivan eteläisen tähtäysmerkin luo, savu oli hiukan hälvennyt. Mutta tuskin olimme päässeet mittausten alkuun, kun tuuli kääntyi ja alkoi tuoda savua meidän suuntaamme. Meillä oli kuitenkin kiire saada nämä työt valmiiksi – – -. Illalla laskeuduimme pieneen Niemisen kylään. Pystytimme siellä niitylle neljä telttaa, joissa yövyimme.”

Réginald Outhier. Matka Pohjan perille (Journal d’un voyage au Nord), 1744.

18. elokuuta 1736. Tehtyään useita retkiä pitkin joen rantoja ja lähimmille vaaroille olivat Clairaut ja Camus määrittäneet perusviivan suunnan ja merkinneet sen pituuden pystyttämällä sen kumpaankin päähän tähtäysmerkin.”

23. elokuuta 1736. “Lähdimme 23. päivänä perusviivan toiseen päähän eteläiselle tähtäysmerkille; se sijaitsi joen rannalla Niemisen kylässä, jossa meidän oli toimitettava samat mittaukset. Nukuimme yön mukavasti niityllä,- – -”

Pierre Louis Moreau de Maupertuis. Maan muoto (La Figure de la Terre), 1738.

Kuvia eteläiseltä pisteeltä

Kuvat avautuvat isokokoisiksi galleriaan kuvaa klikkaamalla.


Retkikunnan matkassa kartalla

Sivun kartoille on koottu poimintoja astemittausretkikunnan matkoista Réginald Outhier’n päiväkirjamerkintöihin pohjaten.


Mittauspisteet ja muut retkikohteet