Perusviiva – mittaus Tornionjoen jäällä
Perusviiva on noin 14 kilometrin pituinen kolmiomittauksen osa Tornionjoella Ylitornion ja Övertorneån kohdalla.
Perusviivan pohjoinen pää sijaitsee Tornionjoen itärannalla Tengeliönjoen suun pohjoispuolella. Tähtäysmerkin paikka on noin 2–3 kilometriä Aavasaksan sillan risteyksestä pohjoiseen. Mittauspisteen täsmällinen sijainti ei ole tiedossa.
Perusviivan eteläinen pää on joen länsipuolella Niemen kylässä (Niemis). Se on linnuntietä noin 14 kilometrin päässä pohjoisesta pisteestä. Myöskään eteläisen tähtäysmerkin tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Outhier’n kartan mukaan mittauspiste sijaitsi Armasjoen suun eteläpuolella.
Maupertuis’n mukaan perusviiva oli pisin, mitä siihen mennessä kolmiomittauksissa oli koskaan mitattu.
Kolmiomittaus perustuu trigonometriaan. Kun kolmioketjun yhden kolmion yhden sivun pituus – perusviiva – tunnetaan, loput voidaan laskea trigonometrisesti mittaamalla sivujen välisiä kulmia. Kolmiomittaus oli vakiintunut kartografian menetelmäksi 1500- ja 1600-luvuilla.
Perusviiva mitattiin talvipakkasilla Tornionjoen jäällä. Perusviivan päiden tähtäysmerkit pystytettiin kesällä ja niistä tehtiin kulmamittaukset Aavasaksalle ja Huitaperille.
Kulkiessaan Tornionjoella retkikunta oli huomannut, että joki oli Kainuunkylän ja Koivukylän kohdalla erityisen leveä. Se olisi sopiva perusviivan alustaksi.
Outhier kertoo, miten joessa on paljon saaria, joista niitetään heinää. Rannoilla on paljon asumuksia, joiden pelloilla kasvaa “kaunista pyöreätähkäistä ohraa sekä ruista”. Hän kuvailee aluetta jokilaakson kauneimmaksi.
Kun muu retkikunta lähti heinäkuun lopulla kohti Pullinkia, Clairaut ja Camus jäivät määrittämään perusviivan sijainnin. He tekivät pitkiä retkiä joen rannoilla ja vaaroilla löytääkseen sopivan sijainnin perusviivalle.
Kulmamittaukset tehtiin kesällä, ja joulukuussa alussa retkikunta palasi Ylitorniolle valmistelemaan mittauksia. He pitivät majapaikkanaan Ylitornion pappilaa joen länsipuolella Matarengin kirkon lähettyvillä.
Perusviiva mitattiin joulukuun lopulla kovilla pakkasilla.
Lähteet:
Maupertuis, Pierre Louis Moreau de. “Maan muoto”. Teoksessa Maan muoto ynnä muita kirjoituksia Lapista. Toim. Osmo Pekonen. Väyläkirjat, 2019 (alk. 1738).
Outhier, Réginald. Matka Pohjan perille. Maupertuis-säätiö ja Väyläkirjat, 2011 (alk. 1744).
Kartta
Ohjeita kartan käyttöön
- Punainen = kolmiomittausketjun mittauspiste.
- Vihreä = kävelyreitti.
- Sininen = Saapuminen päätieltä (valtatie 21).
- Pallurat: Klikkaamalla lisätietoa kohteista.
- Loitonna karttaa: Näyttää kohteen sijainnin kolmiomittausketjussa.
- Pisaraikoni: Paikantaa käyttäjän sijainnin kartalla.
- Mittatyökalu: Mittaa kohteiden välisiä etäisyyksiä.
Avaa kartta erilliseen selainikkunaan tästä.
Vanha kartta
Perusviiva Réginald Outhier’n piirtämällä kartalla Tornionjoesta ja kolmiomittausverkosta (Carte du fleuve de Torneå, 1736).
Perusviivan pohjoispää
Lisätietoa
Kuvia pohjoiselta pisteeltä
Kuvat avautuvat isokokoisiksi galleriaan kuvaa klikkaamalla.
Perusviivan eteläpää
Lisätietoa
Kuvia eteläiseltä pisteeltä
Kuvat avautuvat isokokoisiksi galleriaan kuvaa klikkaamalla.
Retkikunnan matkassa kartalla
Sivun kartoille on koottu poimintoja astemittausretkikunnan matkoista Réginald Outhier’n päiväkirjamerkintöihin pohjaten.
Mittauspisteet ja muut retkikohteet
- Aavasaksa
- Huitaperi
- Iso-Horila
- Kaakamavaara
- Kittisvaara
- Matarengin kirkko
- Muistomerkit
- Niemivaara
- Nivavaara
- Pullinki
- Tornion kirkko
- Tornionjoen kosket