Etelä-Amerikan retkikunta – retkikunnan matka kesti 10 vuotta
Vuonna 1735 matkaan lähtenyt Etelä-Amerikan retkikunta palasi takaisin Ranskaan vasta vuonna 1744. Retkikunta kuitenkin lähetti matkan aikana Ranskaan tietoa tutkimuksistaan. Ne todistivat omalta osaltaan Maupertuis’n pohjoisen retkikunnan mittaukset oikeiksi.
Riitaisa retkikunta
Loppuvuonna 1733 tähtitieteilijä Louis Godin (1704–1760) esitti, että Ranskan kuninkaallinen tiedeakatemia varustaisi retkikunnan päiväntasaajalle tekemään astemittauksia. Seuraavana vuonna kuningas Ludvig XV määräsi retkikunnan matkaan. Purjeet nostettiin toukokuussa 1735.
Ensimmäinen retkikunta suuntasi siis Etelä-Amerikkaan, Espanjan hallitsemaan Peruun, Quiton alueelle. Nykyisin Quito on Ecuadorin pääkaupunki.
Retkikuntaa johti ensin tähtitieteilijä Louis Godin (1704–1760) ja myöhemmin matemaatikko ja luonnontieteilijä Charles Marie de La Condamine (1701–1774). Yksi retkikunnan avainhenkilöistä heidän lisäkseen oli matemaatikko Pierre Bouguer (1698–1758).
Pariisin tiedeakatemian pysyvä sihteeri Bernard le Bovier de Fontenelle (1657–1757) lähetti retkikunnan matkaan puheella, jossa painotti matkan olevan todellinen seikkailu:
“Millaiset koettelemukset, pelottavat koettelemukset, seuraavatkaan tätä hanketta? Kuinka monta ennalta aavistamatonta vaaraa vaanii? Ja millainen kunnia odottaakaan uusia argonautteja?”
Perun retkikunta ei päässyt niin helpolla kuin pohjoisen retkikunta. Yksi retkikunnan jäsen joutui tapetuksi mustasukkaisuuden vuoksi. Retkikunta myös hajosi heti matkan alkuvaiheessa kahtia, ja sen johtaja vaihtui Godinista La Condamineen.
Pituus- ja leveyspiirin suuntaisia mittauksia
Perun retkikunta teki mittauksia sekä meridiaanin eli pituuspiirin että päiväntasaajan suuntaisesti.
Päiväntasaajan suuntaisissa mittauksissa mitattiin pituusasteita, joka ei ollut vakiintunut käytäntö. Menetelmää oli ehdottanut italialainen Giovanni Poleni, joka kritisoi Cassinien mittausmenetelmiä. Koska menetelmä ei ollut vakiintunut, retkikuntalaisilla ei ollut lähtiessä yhteistä käsitystä siitä, miten työ toteutettaisiin.
Maupertuis kirjotti Celsiukselle, miten
“eräiden hirveiden riitojen jälkeen he eivät ole puhuneet toisilleen sen jälkeen, kun he viimeksi kirjoittivat kuusi kuukautta sitten – ja miten tehtävä muka voidaan suorittaa, ellei edes puhuta toinen toisille? Pelkään pahoin, että lopulta joku heistä kuolee ja muut palaavat kotiin kuka idän kuka lännen kautta, ilman että he olisivat saaneet aikaan mitään.”
La Condamine julkaisi tutkimusretken tulokset tutkimusraportissaan Mesure des trois premiers degrés du méridien dans l’hémisphere austral (1751).
La Condamine oli Maupertuis’n läheinen ystävä 1730-luvulta tämän elämän loppuun saakka.
Massiivinen muistomerkki astemittauksen muistoksi
La Condaminen johtama ranskalainen astemittausretkikunta määritti Quiton alueella päiväntasaajan tarkan sijainnin eli leveysasteen 0° 0’ 00’’.
Parikymmentä kilometriä Ecuadorin pääkaupunki Quitosta pohjoiseen on Mitad del Mundo. Se on massiivinen muistomerkki ranskalaisen astemittausretkikunnan muistolle ja nollaleveysasteen merkiksi. Se on rakennettu 1979–1982.
Muistomerkki on valtava 30 metriä korkea torni, jonka huipulla komeilee maapallo. Tornin ympärillä on iso aukio, johon pääilmansuunnat on merkitty isoilla kivestä tehdyillä kirjaimilla. Päiväntasaajan linja on merkitty maahan samaan tapaan kuin pohjoinen napapiiri Rovaniemellä Joulupukin pajakylässä.
Linjan sijainti heittää pari sataa metriä todellisesta päiväntasaajan sijainnista.
Ensimmäinen muistomerkki pystytettiin jo 1936, mutta se oli huomattavasti nykyistä vaatimattomampi.
Lisätietoa Mitad del Mundosta:
Lähteet:
Communityadventures-ec.com: https://communityadventures-ec.com/ecuadors-mitad-del-mundo-the-history-the-monuments-the-wonder/
Pekonen, Osmo. “Johdanto: Maan muotoa mittaamassa”. Teoksessa Maan muoto ynnä muita kirjoituksia Lapista. Toim. Osmo Pekonen. Väyläkirjat, 2019.
Terrall, Mary. The Man Who Flattened the Earth. 2002. Suom. Osmo Pekonen: Maupertuis. Maapallon muodon mittaaja. Väyläkirjat, Tornio, 2015.
Turunen, Tauno ja Kultima, Johannes. “Kreivi Pierre-Louis Moreau de Maupertuis, Lapin tieteellisten mittausten aloittaja”. Teoksessa Maan muoto. Toim. Poutanen, Markku. Ursan julkaisuja 86. Jyväskylä, 2003.
Wikipedia, Louis Godin: https://en.wikipedia.org/wiki/Louis_Godin