Mediatiedote: 290 vuotta ensimmäisestä Lapin astemittauksesta – ranskalainen Maupertuis kiinnostaa niin, että merkkivuoden tapahtumat tuovat Tornionlaaksoon asiantuntijoita Keski-Euroopasta saakka

Vuonna 2026 Tornionlaaksossa vietetään paikallisen tieteenhistorian merkkivuotta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 290 vuotta ranskalaisen astemittausretkikunnan vierailusta pohjoisella napapiirillä. Vuosina 1736–1737 todistettiin ensimmäistä kertaa kokeellisesti, että maapallo on hiukan litistynyt navoiltaan.

Merkkivuoden isoimmat tapahtumat ovat Tornionlaakson museossa Torniossa 28. elokuuta avautuva näyttely Ei pyöreä eikä litteä: Maapallon muoto mitattiin meillä ja 3.–6. syyskuuta järjestettävä kansainvälinen Maupertuis Expedition 290 -symposiumi.

Näyttely ja symposiumi ovat molemmat osa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa.

Aivan ensimmäisenä Maupertuis’n jalanjäljille pääsee kuitenkin jo kesäkuun 9. päivä, kun suunnistusseura Länsi-Rajan Rasti avaa teemallisten Maupertuis 290 -iltarastien sarjan Aavasaksalla.

Seuraavalla viikolla 13.–14. kesäkuuta vietetään Pellossa kahden uuden Maupertuis’n Tornionlaakso -reitin avajaisia. Kittisvaaran ja Niemivaaran mittauspisteille löytää uusien infotaulujen ja reittimerkkien avulla.

Kesäkuun alussa käynnistyy myös matkailualan toimijoille suunnattu hanke, jossa Maupertuis’n tornionlaaksolaisesta perinnöstä etsitään inspiraatiota matkailualan palveluille.

Näyttely: Tieteenhistoriaa neonvaloissa

Tornionlaakson museon näyttelyssä historiaa valaisevat neonvalot, ja 1700-luvun tieteen verkostot rinnastuvat nykyajan sosiaalisen median todellisuuteen. Miltä vuonna 1698 syntyneen Maupertuis’n Instagram-tili olisi voinut näyttää?

Näyttelyssä pääsee syventymään astemittauksen historiaan, kolmiomittauksen saloihin, vanhoihin karttoihin ja Lapin matkailun alkuvaiheisiin.

Näyttelyn toteuttavat yhteistyössä Tornionlaakson museo ja Maupertuis-säätiö. Tornionlaakson museo on saanut näyttelyn toteuttamiseen Leader-rahoitusta Outokaira Tuottamhan ry:ltä. Rahoitus mahdollistaa kaikkien 9.-luokkalaisten vierailun museossa Torniosta Pelloon saakka rajan molemmin puolin.

Symposiumi: Tornionlaakso 1700-luvun tutkimusmatkojen ja nykypäivän matkailun kohteena

Maupertuis Expedition 290 -symposiumi tuo Tornioon ja Tornionlaaksoon kymmenen eri tieteenalojen asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa. Symposiumissa käsitellään 1700-luvun eurooppalaisen tieteen historiaa ja pohjoisen Tornionlaakson merkitystä sen osana.

Mikä on Maupertuis’n ja hänen retkikuntansa rooli geodesian eli maapallon mittaamisen ja kartoittamisen historiassa? Miten historia elää paikallisesti ja miten sitä voi pitää elossa? Millaisia kosketuspintoja on 1700-luvun valistusajan tutkimusmatkoilla ja nykypäivän matkailulla? Symposiumissa etsitään vastauksia näihin kysymyksiin.

Tapahtuma on maksuton ja tarkoitettu laajalle yleisölle. Ohjelma koostuu luennoista, keskusteluista ja retkeilyistä astemittauspisteille.

Symposiumi on myös osa matkailualan toimijoille suunnattua hanketta, jonka Maupertuis-säätiö ja Lapin ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä Lapin liiton EAKR-rahoituksen avulla.

Merkityt reitit: Pellossa kaksi uutta reittiä Maupertuis’n jalanjäljille

Pellon Kittisvaaralle ja Niemivaaralle on valmistunut uudet merkityt Maupertuis’n Tornionlaakso -reitit. Maupertuis-säätiö järjestää uusille reiteille opastetut retket 13. ja 14. kesäkuuta osana Pellon tapahtumaviikkojen ohjelmaa.

Reitit on toteutettu Outokaira Tuottamhan ry:n kautta saadun Leader-rahoituksen avulla.

Maupertuis 290 -iltarastit: Väylänvarressa laukotaan maapallon muodon mittaajien perässä

Kesä–heinäkuussa Väylänvarressa suunnistetaan Maupertuis’n jalanjäljissä. Paikalliset suunnistusseurat Länsi-Rajan Rasti, Pellon Ponsi ja Alatornion Pirkat järjestävät Ylitorniolla, Pellossa ja Torniossa teemalliset iltarastit maastoissa, joissa maan muodon mittaajat kulkivat kesällä 1736 tekemässä kolmiomittausta.

Koonti

Merkkivuoden tapahtumat aikajärjestyksessä

9.–10.6.2026

Hankeinfot matkailualan toimijoille: Maupertuis-perintö digitaalisilla ratkaisuilla yritysten kasvun tueksi Torniossa, Ylitorniolla ja Pellossa

9.6.–29.7.2026

Maupertuis 290 -iltarastit:
Tiistai 9.6. Aavasaksa, Ylitornio (Järj. Länsi-Rajan Rasti)
Keskiviikko 17.6. Kittisvaara, Pello (Järj. Pellon Ponsi)
Keskiviikko 29.7. Nivavaara, Tornio (Järj. Alatornion Pirkat)

13.–14.6.2026

Opastetut kierrokset Maupertuis-mittauspisteille Pellon tapahtumien viikon -ohjelmassa
Lauantai 13.6. klo 14–15.30 Niemivaara, Ajanki
Sunnuntai 14.6. klo 11–12.30 Kittisvaara, Pello

28.8.2026–30.5.2027

Ei pyöreä eikä litteä: Maapallon muoto mitattiin meillä -näyttely Tornionlaakson museossa

3.–6.9.2026

Maupertuis Expedition 290 -symposiumi Torniossa ja muualla Tornionlaaksossa 3.–6.9.2026

Tausta

Tästä Maupertuis’n astemittauksessa on kyse

1. Oppiriita. 1700-luvun alussa maan muodosta oli eurooppalaisissa tiedepiireissä kilpailevia teorioita. Oliko maapallo litistynyt vai suipistunut navoiltaan? Kiista liittyi muun muassa Newtonin painovoimateoriaan.

2. Ratkaisu. Ranskan kuninkaallinen tiedeakatemia lähetti kaksi retkikuntaa selvittämään asiaa. Toinen suuntasi päiväntasaajalle Peruun, toinen pohjoiselle napapiirille. Pohjoisen retkikuntaa johti matemaatikko ja tähtitieteilijä Pierre Louis Moreau de Maupertuis (1698–1759).

3. Astemittaus. Retkikunnat mittasivat meridiaanikaaren eli pituuspiirin yhden asteen pituuden. Jos se olisi napapiirillä pitempi kuin Ranskassa, maapallo olisi litistynyt navoiltaan.

4. Kolmiomittaus. Asteen pituus mitattiin Tornion ja Pellon välisessä maastossa kolmiomittauksella. Kolmioketjun päiden välinen aste-ero määritettiin tähtitieteellisesti.

5. Kokeellinen todistus. Tornionlaakso toimi tieteen historian näyttämönä, kun ensimmäistä kertaa todistettiin kokeellisesti maan olevan navoiltaan litistynyt Isaac Newtonin painovoimateorian mukaisesti.

6. Matkakuvaukset. Tutkimusmatka jätti jälkensä myös eurooppalaisten käsitykseen pohjoisesta. Retkikunnan johtaja Maupertuis’n teos La Figure de la Terre (1738) sekä pappi Réginald Outhier’n kirjoittama tarkkasilmäinen matkakuvaus Journal d’un voyage au Nord (1741) piirsivät kuvaa eksoottisesta Pohjolasta.

Lisää luettavaa aiheesta löytyy täältä.

Kuvat

Kuvia voi ladata täältä ja ne ovat vapaasti käytettävissä.