Sylvie Requemora tiivistää Jean-François Regnardin seikkailut uuden videosarjan ensimmäisessä osassa
Maupertuis Expedition 290 -symposiumissa Torniossa sai pienen ensi-iltansa Jean-François Regnardista kertova video Voyager 10 mn avec Jean-François Regnard.
Video on osa ranskalaisen matkakirjallisuuden tutkimuskeskus CRLV:n (Le Centre de Recherches sur la Littératures des Voyages) videosarjaa. Sarjan jaksoissa kerrotaan kymmenen minuutin tarinoita matkakirjallisuuden historiasta.
Videon on toteuttanut Agence Biyoo (Studio Provence).
Sarjan ensimmäisen osan kertojana ja asiantuntijana on Sylvie Requemora, joka oli yksi Maupertuis-symposiumin asiantuntijavieraista. Requemora (FT) on 1600-luvun matkakirjallisuuteen erikoistunut kirjallisuuden professori (Aix-Marseille Université, Institut Universitaire de France).
Hän on tutkinut erityisesti ranskalaista seikkailijaa Jean-François Regnardia, jonka matkakertomuksen Voyage en Laponie (1731) Maupertuis ja hänen seuralaisensa todennäköisesti lukivat ennen omaa matkaansa pohjoiseen.
Videon voi katsoa suoraan tästä tai CRLV:n verkkosivuilta.
Kuka Regnard?
Jean-François Regnard (1655–1709) oli ranskalainen näytelmäkirjailija ja seikkailija, jonka elämänvaiheet kuulostavat tarunomaisilta. On mittava perintö ja taipumus uhkapeleihin, on algerialaisia merirosvoja, orjaksi kauppaamista ja orjuudesta vapautuminen lunnaiden avulla. On rakkausseikkailuja, rakkaushuolia ja matkustamista ympäri Eurooppaa.
Palattuuaan takaisin Ranskaan ja Pariisiin Regnard luo mainetta menestyneenä näytelmäkirjailijana. Kunnon nautiskelijan tavoin hän menehtyy ruonsulatusvaivojen seurauksena kotilinnassaan.
Regnard kirjoitti matkoistaan runsaita kuvauksia. Pohjoisessa Regnard matkusti vuonna 1681, mutta matkakertomus Voyage en Laponie julkaistiin postuumisti Regnardin kuoleman jälkeen vasta vuonna 1731.
On erittäin todennäköistä, että Maupertuis ja muut retkikunnan jäsenet olivat lukeneet Regnardin kuvauksia Lapista ennen omaa matkaansa.
Regnard kirjoitti yksityiskohtaisia kuvauksia saamelaisten elämästä ikään kuin omina havaintoinaan. Todellisuudessa iso osa hänen tekstistään on lainattu Johannes Schefferuksen Lapponiasta (1674). Regnardin katse on teoksessa korostetun ulkopuolinen ja eksotisoiva.
Regnardin matkaseuralainen de Fercourt kommentoi matkakirjaa sanoen, ettei se voisi olla yhtään enemmän virheellinen. Komediakirjailijana ansioituneen Regnardin matkateokseen pitänee siis suhtautua tietyllä varauksella.
Matkustajan jälki Jukkasjärven kirkossa
Requemora on perehtynyt Regnardin henkilöhistorian lisäksi puisiin muistolaattoihin, joita matkaajat – Regnard mukaan lukien – ovat jättäneet Jukkasjärven kirkolle Pohjois-Ruotsissa.
Regnardin matka ulottui Tornionjärvelle, joka edusti hänelle maailman pohjoista äärtä.
Jukkasjärven muistolaatassa lukee:
Gallia nos genuit, vidit nos Africa, Gangem
Hausimus, Europam que oculis lustravimus omnem:
Casibus et variis acti terra que mari que,
Hic tandem stetimus, nobis ubi defuit orbis.De Fercout, De Corberon, Regnard
18 Augusti 1681
Ranska antoi meille syntymän; näimme Afrikan ja Gangesin.
Kuljimme kautta koko Euroopan.
Koimme monenlaisia seikkailuja maalla ja merellä.
Lopulta pysähdyimme tähän paikkaan, jossa maailma loppui meille.De Fercout, De Corberon ja Regnard
18. elokuuta 1681
Lue lisää: Tästä ja muista muistolaatoista voit lukea lisää toisesta artikkelista: Jukkasjärven puiset muistotaulut kertovat kaukomaille matkustamisen merkityksellisyydestä
Linkkejä:
Jos haluat tutustua ranskankieliseen Voyage en Laponie -teokseen, vuoden 1875 painos löytyy digitoituna versiona muun muassa täältä: https://wellcomecollection.org/works/n6wpbehc.
Teoksen suomenkielisen käännöksen on kustantanut Väyläkirjat: https://www.vaylakirjat.fi/product/retki-lappiin-jean-francois-regnard/
Lähteet:
Sylvie Requemora. ”Signs of Travel and Memory: The Case of the Wooden Slabs in Jukkasjärvi (1681–1736) ”. Teoksessa Time and Temporalities in EuropeanTravel Writing. Toim. Paula Henrikson ja Christina Kullberg, London and New York, Routledge, 2021, sivut 75-100.
