Kuvagalleria: Maupertuis-symposiumissa syvennyttiin tieteenhistoriaan ja tiedematkailuun

Maupertuis Expedition 290 -symposiumi järjestettiin Torniossa ja eteläisessä Tornionlaaksossa syyskuun alussa 4.–6.9.2026. Kolmipäiväisen tapahtuman ohjelma koostui asiantuntijoiden puheenvuoroista, paneelikeskustelusta, näyttelystä, kirkkokonsertista ja retkistä astemittauspisteille.

Symposiumin avajaiset

Symposiumin kutsuvierasavajaiset pidettiin 3. syyskuuta Tornionlaakson museossa. Museossa oli edellisellä viikolla avattu astemittauksen paikallisesta historiasta kertova näyttely Ei pyöreä eikä litteä – Maapallon muoto mitattiin meillä.

Näyttely on toteutettu museon ja Maupertuis-säätiön yhteistyönä.

Maupertuis-säätiön puheenjohtaja Veli-Markku Korteniemi avasi tilaisuuden Tornionlaakson museolla. Kuva: Natalia Pulakka.

Celsiuksen elämäkerran kirjoittanut Ian Hembrow tutustuu kuvitteelliseen Maupertuis’n Instagram-profiiliin. Näyttelyä varten tehtyä profiilia voi seurata somessa @maupertuis_expo. Kuva: Natalia Pulakka.

Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala (vas.) ja Veli-Markku Korteniemi kuuntelevat, kun tieteenhistorioitsija Johan Stén esittelee Anders Celsiuksen kvadranttia. Se on yksi näyttelyyn saaduista arvokkaista esinelainoista. Kuva: Natalia Pulakka.

Asiantuntijat äänessä

Symposiumiin saapui kymmenen asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa. Grand Hotel Mustaparran juhlasalin kristallikruunujen alla teemaa lähestyttiin monitieteisesti, kun puhujien taustat olivat sekä luonnontieteissä että humanistisissa tieteissä.

Tornion kaupunginjohtaja ja Tornionlaakson neuvoston puheenjohtaja Jukka Kujala avasi symposiumin. ”Tiede ylitti valtioiden, kielten ja kulttuurien rajat. Uutta tietoa luotiin yhdessä”, sanoi Kujala puheessaan. Kuva: Julia Halttu.

Fritz Nagel on erikoistunut sveitsiläisten matemaatikkojen, Bernoullien, kirjeevaihtoon. Maupertuis pyysi Johann Bernoulli vanhempaa mentorikseen ja kävi tiivistä kirjeenvaihtoa myös nuoremman Bernoullin kanssa. Suhtautuminen Newtonin luonnonfilosofiaan erotti Maupertuis’ta ja Bernoulleja. Kuva: Inari Porkka.

Lapin ammattikorkeakoulun 1. vuosikurssin kuvataiteen opiskelijat tallensivat symposiumin tunnelmia piirtäen. Tässä symposiumin juontajana toiminut tieteenhistorioitsija Johan Stén Helsingin yliopistosta kertoo torniolaisesta Anders Hellantista, joka toimi Maupertuis’n retkikunnan tulkkina. Hellant perusti myöhemmin kotitaloonsa tähtitieteellisen observatorion, Torneå Observatoriumin. Kuva: Tiina.

Ian Hembrow kertoi elävästi tarinan Uppsalan yliopiston tähtitieteen professorista, Anders Celsiuksesta. Celsiuksen rooli Tornionlaakson astemittauksessa oli ratkaiseva, sanoo Hembrow. Kuva: Miila Kankaanranta.

Alhaalla vasemmalla Daniel Schlesinger, joka kertoi omasta polustaan tutkimaan Maupertuis’n kolmiomittausketjun perusviivaa. Schlesinger pyrkii selvittämään, missä perusviivan eteläinen piste tarkalleen ottaen on. Kuva: Aino Kaisa.

Tekniikan tohtori, kansantaloutieteilijä Jussi Lindgren esittelee Maupertuis’n kehittelemää *pienimmän vaikutuksen periaatetta*. Kuva: Julia Autio.

Yllä olevan kuvan tilanne – Jussi Lindgren ja *pienimmän vaikutuksen periaate* – piirtäjän silmin nähtynä. Kuva: Tiina.

Musiikkikertomus Maupertuis’n matkasta

Ensimmäinen symposiumipäivä päättyi pienoiskonserttiin Tornion kirkossa. Torniolaiset Esa Rautiainen, Elina Söderström ja Jakke Salomaa ovat jo pitkään tehneet ja esittäneet Maupertuis’n tarinasta inspiroitunutta musiikkia. Katso videolta ote konsertista:

Video: Julia Autio.

Toisen päivän teemana matkustaminen mielikuvien Lappiin

Historioitsija Matti Enbuske Oulun yliopistosta kertoi myyttisestä Käymäjärven kivestä, jonka perässä Maupertuis ja Celsius matkustivat Pajalaan. Kivi oli saanut vanhemmissa kirjoituksissa maineen riimukivenä, joka olisi merkki Ruotsin valtakunnan pitkästä sivistyshistoriasta. Nykytutkijoiden mukaan kiven kirjoitukselta näyttävät jäljet ovat luonnon aikaansaannoksia. Kuva: Miila Kankaanranta.

Ranskalaisen kirjallisuuden professori Sylvie Requemora näytti osana esitystään tekemänsä videon näytelmäkirjailija ja seikkailija Jean François Regnardin uskomattomasta elämästä. Regnard kirjoitti matkastaan Lappiin *Voyage en Laponie* -teoksen (1681), jossa rakensi ranskalaiselle yleisölle mielikuvaa Euroopan pohjoisosista. Kuva: Miila Kankaanranta.

Kirjallisuustieteilijä Anouchka Vasak luki Maupertuis’n *La Figure de la Terre* -teosta seikkailukertomuksena. Hän siteerasi esityksessään yhdysvaltalaista Maupertuis’n elämäkerran kirjoittanutta Mary Terrallia muistuttamalla, että ”without the numbers there would have been no story”. Kuva: Miila Kankaanranta.

Matkailuteemaiset esitykset päättyivät paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin kulttuurimatkailun mahdollisuuksia Tornionlaaksossa. Paneelikeskustelun moderoija Jarkko Saarinen kirjoitti paneelista blogitekstin Oulun yliopiston Resilienssin jäljillä -blogiin.

Paneelin moderoija Jarkko Saarinen (vas.) sekä panelistit Visit TornioHaparanda ry:n hallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Koskinen, projektitutkija Iida Pyykkö Oulun yliopiston CROCUS-hankkeesta, Tornionlaakson museon johtaja Titta Kallio-Seppä ja maailmanperintökoordinaattori Ulla Mikkanen Maanmittauslaitoksesta. Kuva: Julia Autio.

Retket astemittauspisteille

Osa symposiumin osallistujista jatkoi seminaaripäivien jälkeen matkaa astemittauspisteille. Puolentoista päivän aikana ryhmä kipusi neljälle mittauspisteelle. Maupertuis’n retkikunnan rakentama kolmiomittausketju koostuu yhteensä kymmenestä pisteestä, joissa tehtiin kulmamittauksia.

1. Huitaperi

Huitaperi on kallioinen vaara Ylitorniolla Kainuunkylän kohdalla. Aurinkovaarojen jotos -retkeilyreitti kulkee Huitaperin kautta.

Pohjoisessa horisontissa näkyy Aavasaksa. Kuva: Julia Autio.

Retken oppaana toiminut Miila Kankaanranta näyttää kolmiomittauksen suuntia. Kuva: Julia Autio.

2. Aavasaksa

Näkymä Aavasaksalta länteen Tornionjoelle. Kuva: Julia Autio.

Suunnistustaustainen Ari Korteniemi päivysti näkötornissa ja opasti retkelle osallistuneita löytämään oikeat vaarat karttojen ja teipeillä piirrettyjen linjojen avulla. Kuva: Miila Kankaanranta.

Aavasaksan huipulla –kuvan korkein nyppylä – on näkötorni, josta voi nähdä kaikille seuraaville kolmiomittausketjun mittauspisteille. Maupertuis hakkautti aikanaan koko laen paljaaksi puista. Kuva: Miila Kankaanranta.

Kaksipäiväisen bussimatkan aikana yövyttiin Aavasaksalla. Osa porukasta majoittui Kaamos Lodgen kammeissa, joista oli näkymiä Aavasaksaa ympäröivälle Tengeliönjoelle. Kuva: Julia Autio.

3. Niemivaara

Toisena päivänä matka jatkui Ylitorniolta Pelloon Niemivaaralle. Niemivaara on Ajankijärven rannalla kapean ja huonokuntoisen hiekkatien päässä.

Niemivaaralle on tyypillistä porrasmaiset kalliot. Kuva: Julia Autio.

Ari Korteniemi oli rakentanut vessapaperirullista apuvälineen mittauspisteiden löytämiseksi. Kuva: Miila Kankaanranta.

Natalia Pulakka testaa yksinkertaista kaukoputkea. Kuva: Miila Kankaanranta.

Taustalla etelän horisontti ja siellä jossain Iso-Horilan mittauspiste. Kuva: Miila Kankaanranta.

Järven vastarannalla Ajanginkartano. Kuva: Julia Autio.

Horisontissa Pullinki. Kuva: Julia Autio.

Maupertuis kuvaili Niemivaaran kallioita kuin saleiksi. Pystysuora seinämä toimii tässä vuoden 2026 retkikunnan kuvaustaustana. Kuva: Ari Korteniemi.

4. Kittisvaara

Astemittauksen kolmimetrinen muistomerkkipyramidi Kittisvaaralla on rakennettu jo vuonna 1956. Kuva: Julia Autio.

5. Kattilakoski

Maupertuis’n aikaan napapiiri kulki Kattilakosken kohdalla. Réginald Outhier kirjoittaa matkakirjassaan Journal d’un voyage au Nord, miten he ylittävät napapiirin. Jatkuvassa liikkeessä oleva napapiiri on tällä hetkellä pohjoisempana Juoksengin kylän kohdilla.

Kattilakosken ravintolan seinillä muistetaan myös astemittauksen historiaa, kun yksi seinää kiertävistä hahmoista tekee kulmamittauksia kvadrantilla. Kuva: Miila Kankaanranta.

6. Matarengin kirkko

Matarengin kirkon lähettyvillä oli Maupertuis’n aikaan pappila, jota Brunniuksen pappisperhe asui. He majoittivat ranskalaisia useaan otteeseen ja avustivat ennen kaikkea perusviivan mittauksessa. Matarengin kirkkoon symposiumin kiertomatkalaiset eivät päässeet sisään väärinkäsitysten vuoksi. Kuva: Miila Kankaanranta.

Symposiumin osallistuja, onko sinulla kuvia, joita haluaisit tallentaa Maupertuis-säätiön arkistoon tai julkaista tällä sivustolla? Lähetä kuvasi sähköpostilla osoitteeseen miila.kankaanranta@maupertuis.fi.